Etätyö edistää arjesta palautumista? Lihashuollon myytinmurskaajat osa III - marraskuu 2020

Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta. Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta.

Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan uudelleen ja kotona työskentelyyn voi liittyä erilaisia haasteita. Tämän lisäksi varsinkin marraskuun pimeydessä helposti kokee väsymystä ja tunnetta siitä, ettei nyt vaan jaksaisi. Miten palautumisesta ja jaksamisesta voisi huolehtia näin ”etätyön aikakaudella”? Eetu: Niin toki, monille etätyöt kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden säädellä milloin tekevät töitään. Myös etätyöhön riittävä uni ja monipuolinen ravinto luovat perustan jaksamiselle. Onkin hyvä aloittaa näistä, kun tarkastellaan omaa jaksamista ja palautumista työpäivästä. Juho: Aivan! Näiden lisäksi nostaisin esille tärkeänä liikkumisen, erityisesti hyvän kestävyyskunnon merkityksen. Etätöiden ohella kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lounastauolla lenkkeillen tai pihapelejä pelaten – kävelypalaveri myös yksi mahdollisuus liikunnan sovittamiseen osaksi työpäivää.

Eetu: Juuri näin, lihasvoimaa kehittävää harjoittelua ei kannata myöskään unohtaa. Jos mahdollista, oman liikuntatuokionsa voisi ajoittaa valoisaan aikaan, jolloin ulkoilukin voi olla mieluisampaa. Myös hyötyliikkuminen pihatöiden ja kauppareissun muodossa on ehdottomasti hyödyksi.

Myytinmurskaajat kokevat etätyön mahdollisuutena. Liikkuminen valoisan aikaan ja työpäivän tauottaminen liikunnalla ovat jaksamista ja palautumista edistäviä keinoja. Myytinmurskaajat suosittavat liikkumista monipuolisesti, mutta nostavat esiin erityisesti aerobisen liikunnan merkityksen, se kun auttaa jaksamaan ja palautumaan arjesta. Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat

Auttaako lepo jännekipuun? Lihashuollon myytinmurskaajat osa II - lokakuu 2020

Auttaako lepo jännekipuun?

Eetu: Moikka Juho, saatiin mukava startti kirjoittelulle, joten eiköhän jatketa! Alaraajaan paikantuva jänteen kiputila, joka on alkanut pikkuhiljaa voimistuen, on yleinen vaiva vastaanotolla. Mistäs tässä olikaan kysymys?

Juho: Joo sehän passaa! Jänteen kiputila, eli tendinopatia, on tosiaan useimmiten seurausta siitä, kun rasituksen määrää on lisätty liian nopeasti suhteessa jänteen sietokykyyn.

Eetu: Aivan, alaraajan osalta vaivaahan tavataan yleisesti akillesjänteessä, takareiden lähtökohdassa ja polvilumpion jänteen kiinnityskohdassa. Usein kuulee tähän vaivaan suositeltavan lepoa, venyttelyä ja harjoittelun lopettamista, jotta ”tulehdus” ja kipu jänteestä poistuu?

Juho: Juu, nykytiedon mukaan jännekipuun voi liittyä tulehdusreaktio, mutta se ei ole keskeisessä roolissa jännekivussa. Tarkalleenhan syytä jänteen kivulle ei tällä hetkellä tiedetä. Lepo helpottaa hetkellisesti oiretta, mutta se ei lisää jänteen sietokykyä rasitukselle. Olisiko Eetu sinulla tietoa miten tätä kannattaisi hoitaa?

Eetu: On tärkeää pohtia, onko selkeää liian suurta muutosta rasituksessa tapahtunut liian nopeasti. Kuormitusta kannattaa hetkellisesti vähentää, mutta samanaikaisesti jännettä harjoituttaa voimaharjoittelulla. Jänteen sietokyky rasitukselle lisääntyy harjoittelemalla ja kun harjoittelua vaikeutetaan asteittain, päästään useimmiten palaamaan takaisin täysipainoiseen harrastamiseen tai työn pariin. Harjoittelulle tarvitsee antaa aikaa. Paras tapa hoitoon on kuitenkin harjoittelun suunnitelmallisuus, jotta tällaisia ”kuormituspiikkejä” ei pääse syntymään ja jänteen kiputila voidaan välttää.

Tuomio: Tämä myytti on murrettu. Lepo helpottaa jännekipua, mutta ilman kuntouttavaa harjoittelua kipu hyvin usein tulee takaisin, kun palataan työhön tai harrasteisiin. Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat #jännekipu #kuormitus #palautuminen #naprapatia #ennaltehkäisy #voimaharjoittelu #lihashuollonmyytinmurskaus

Pitkäkestoiset venytykset nopeuttavat palautumista Lihashuollon myytinmurskaajat osa I -syyskuu 2020

Pitkäkestoiset venytykset nopeuttavat harjoittelusta palautumista Juho: Eetu kuomaseni, sitähän sanotaan usein, että fyysisen harjoituksen jälkeen tulisi venytellä huolellisesti pitkillä venytyksillä, jotta palautuminen on optimaalista. Ihan näin yksiselitteistähän se ei kuitenkaan ole.

Eetu: No juu, aihetta on tutkittu ja venyttelyn ei ole itse asiassa todettu nopeuttavan palautumista. Sallituin keinoin palautumista on muutenkin hankala nopeuttaa. Tärkeintä palautumisen optimoimiseksi on huolehtia monipuolisesta ravinnosta ja levosta, jotka laiminlyömällä palautumista voi kyllä hidastaa. Tätä nyt olisi sitten tietysti helppo käyttää tekosyynä jättää venyttely kokonaan. Kuinkas usein sitten tarvitsee venytellä?

Juho: Kyllä joo. Olisi hyvä eritellä vähintään kaksi eri tavoitetta venyttelylle. Palautumista sillä ei juurikaan edistetä, mutta liikkuvuuteen voidaan vaikuttaa. Terveysliikuntasuosituksien mukaan kaksi kertaa viikossa suoritettu liikkuvuusharjoite on riittävä liikkuvuuden ylläpitoon. Liikkuvuuden ylläpitämiseksi juuri venyttely ei ole kuitenkaan ole ainoa tapa, vaan liikkuvuutta voi kehittää myös systemaattisella voimaharjoittelulla, kun tehdään harjoitteita monipuolisesti ja isoin liikeradoin. Dynaaminen liikkuvuusharjoittelu, jossa kohde-alue viedään vain hetkellisesti ääriasentoon, on myös toimiva vaihtoehto.

Eetu: Hyviä pointteja! Itse lisäisin vielä tuohon myös harjoittelun kokonaiskuormituksen suunnittelun ja rytmityksen. On hyvä tiedostaa mitä kehon eri järjestelmää - esimerkiksi hermolihasjärjestelmää - voimme kuormittaa ja milloin, jotta kehitystä tapahtuu. Liikaa ja liian äkkiä tehty harjoittelu suhteessa aiempaan harjoitustaustaan ja tämän hetkiseen kuntoon voi pidempään jatkettaessa johtaa kudosten ylikuormitustilaan ja rasitusvammaan, mikäli palautumista ei huomioida oikein.

Tuomio: Tämä myytti on murrettu. Fyysisen harjoituksen jälkeiset pitkät venytykset EIVÄT nopeuta palautumista.

Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat #venyttely #palautuminen #naprapatia #ennaltehkäisy #voimaharjoittelu #lihashuollonmyytinmurskaus