Hoidetaanko liikunnan rasitusvammat levolla?

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen kirjoittavat Lihashuollon myytinmurskaajat -blogisarjaa Rela-hierojille.

Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan? 

Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun vaihtaminen pehmeältä alustalta asfaltille. Rasitusvammalle voi altistaa myös liiallinen kokonaiskuormitus ja vähäinen palautuminen liikkujan elämän muilla osa-alueilla. Riittävä uni ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä. 

Juho: Aivan. Rasitusvamman oireilu ilmenee tyypillisesti asteittain pahentuen harjoittelun aikana ja lopulta oireita voi ilmetä myös harjoittelun jälkeen. On hyvä muistaa, että rasitusvamman oireet voivat alkaa myös äkisti ilman asteittaisuutta.  Tyypillisiä rasitusvammoja ovat mm. jänteiden kiputilat, luun rasitusmurtumat ja niiden esiasteet. Kasvuikäisillä tavataan myös luun kasvulinjojen kiputiloja, niin kutsuttuja apofysiitteja. Rasitusvammojen hoitohan on helppoa – lepoa ja sitten täydellä teholla ”takaisin, mihin jäätiin”, vai? 

Eetu: Rasitusvammat vaativat kyllä lepoa, mutta harvemmin tarvitaan täydellistä lepoa. Täydellisen levon jälkeen välitön samaan harjoittelumäärään ja intensiteettiin palaaminen voi johtaa helposti rasitusvamman uusiutumiseen. Suhteellinen lepo usein onkin oikea lähestyminen – vähennetään tai tauotetaan rasitusvammaan johtanutta harjoittelua. Tilalle suunnitellaan yhdessä naprapaatin tai fysioterapeutin kanssa korvaavaa harjoittelua, tavoitteena ylläpitää fyysistä suorituskykyä ja kudosten rasituksensietokykyä. Liikkujan ”korvien välille” on erittäin tärkeää mahdollisuus jatkaa aktiivista arkea. 

Juho: Kyllä. Paluu normaaliin harjoitteluun tulee toteuttaa asteittain harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisäten. Aikataulua määrittää se, minkä kudoksen vammasta on kyse – eri kudoksilla on erilaiset paranemisajat. On syytä myös huomioida muut mahdolliset ylirasitukseen johtaneet tekijät. 

Myytti murrettu: Rasitusvammoja ei kannata hoitaa totaalisella levolla, vaan suhteellisella levolla. Myytinmurskaajat suosittelevat nousujohteista paluuta liikuntaan vamman jälkeen.  

Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi

Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/hoidetaanko-liikunnan-rasitusvammat-levolla/

Nivelsidevammat - kuntoutus ja ennaltaehkäisy

Tuki- ja liikuntaelinkudokset esittelyssä - OSA 4 – NIVELSITEET

Tässä osassa käydään läpi yhtä kehomme tukipilaria – nivelsidettä, sen vammaa, kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä.

Nivelsiteillä on kaksi pääasiallista tehtävää. Ne toimivat kehon tukirakenteena rajoittaen luiden välistä liikettä yhdessä lihasten ja jänteiden kanssa. Verrattuna lihaksiin tai jänteisiin, nivelsiderakenteita emme voi tarkoituksenmukaisesti jännittää, joten ne ovat osa ”passiivista” tukiverkkoamme. Toisena tehtävänä nivelsiteet välittävät aivoille tietoa (proprioseptiikka), missä asennossa kehon eri rakenteet ovat, jotta aivot osaavat reagoida nopeiden tai vähän hitaampien tilanteiden vaatimalla tavalla.

Nivelsidevammat tapahtuvat pääasiassa äkillisten nopeiden liikkeiden aikana (suunnanmuutokset, horjahdukset, kaatumiset). Näin ollen nivelsidevammoja tapahtuukin tyypillisesti pallopeleissä, voimistelusaleissa tai liukkailla keleillä. Tyypilliset vaurioituvat rakenteet sijaitsevat olkapään lisäksi kehon ääriosissa nilkassa, polvessa ja ranteessa, sillä pitkien vipuvarsien välityksellä niihin kohdistuu suuria voimia erityisesti nopeissa liikkeissä. Vamman sattuessa omassa työssäni on tärkeää pyrkiä paikallistamaan ensin laajemmin vaurioitunut tai vaurioituneet rakenteet. Tarvittaessa lisätietoa vammarakenteista antaa magneettitutkimus ja tilanteen vaatiessa teen mielelläni yhteistyötä erilaisten ammattilaisten kanssa. Kun vaurioitunut rakenne ja vaurion suuruus on selvillä, on aika miettiä tulevaa ja sitä, mihin käyttötarkoitukseen tulevaisuudessa rakennetta tullaan käyttämään. Tämän päivän tietämyksen mukaan nivelsiteen repeämässä leikkaus ei kaikkien vammojen kohdalla ole ainut ratkaisu, vaan hyvällä kuntoutuksella on mahdollista saavuttaa sama paranemisen vaikuttavuus. Tämän takia pelisilmää tarvittaisiin pallokenttien lisäksi myös leikkausta suunniteltaessa.

Nivelsiteen paranemisvaiheet jaetaan tyypillisesti kolmeen (inflammaatio, proliferaatio ja remodellaatio) kudoksessa tapahtuvien korjausprosessien mukaiseen järjestykseen. (Tässä päivityksessä tiivistetty kahteen). Siihen, kauanko vamman paranemiseen menee aikaa, vaikuttaa käyttäjän ikä, vaurioitunut rakenne, sen sijainti (rakenteeseen tuleva verenkierto) sekä erilaiset elintapatekijät, kuten tupakointi. Vammatilanteen jälkeen tulisi vaurioitunut alue rauhoittaa mahdollisimman hyvin. Tässä aiempi ohjeistus KKK = kylmä, koho, kompressio on korvattu ohjeistuksella = RAUHAA.

Se, miten ja missä ympäristössä nivelsidettä lähdetään ”uudelleenkouluttamaan”, riippuu hyvin paljolti siitä, mihin käyttötarkoitukseen nivelsidettä tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Onko vaatimus olla se nopein ässä pelikentällä, pitääkö piruettien pyöriä vai riittääkö maltillisempi askellus maisemia ihaillen? Joka tapauksessa nykytiedon valossa myös nivelsidevamman jälkeen rakennetta pyritään kuormittamaan mahdollisimman nopeasti. Kun turvotuksen kehittyminen vamma-alueelle on rauhoittunut, alkaakin rakenteen uudelleenkoulutus liikuttaen ja vahvistaen = RAKKAUTTA.

Ennaltaehkäisy - Entäs sitten, jos vammatilanteen haluaisi välttää mahdollisimman hyvin? Kaikkia nivelsidevammoja ei pystytä välttämään, mutta systemaattisella harjoittelulla on mahdollista vahvistaa nivelsiteen kestävyyttä 10–20 %, kun taas täysi lepo heikentää rakenteen ominaisuuksia. Erilaisilla ennaltaehkäisevillä harjoitusohjelmilla (voima- ja neuromuskulaariset harjoitusohjelmat) on saavutettu hyviä tuloksia nivelsidevammojen ennaltaehkäisyssä. Näistä tunnetuimpana esimerkkinä FIFA 11+.Päähuomion näissä ohjelmissa on saanut ACL-vamman ennaltaehkäisy, sillä uuden eturistisiteen uudelleenkoulutus kestää selvästi pidempään 9–12 kk. Myös nivelsidevamman kohdalla vammalle altistavia tekijöitä on tyypillisesti useampia, joista herkin on nivelsiteen aikaisempi vamma. Tämän takia olisi tärkeää huolehtia ensimmäisen vamman kohdalla riittävästä uudelleenkoulutuksesta. Mikäli äkkinäinen tilanne on aiheuttanut selviteltävää tukirakenteissasi ja tarvitset apua uudelleenkoulutuksessa – autan mielelläni vastaanotoillani Tampereella ja Hämeenlinnassa. Ajanvaraus www.naprapaattipitkanen.fi Suora linkki pehmytkudosvammojen ensiapuun ja hoitoon = Rauhaa ja Rakkautta https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2021/05/peacelove-terveurheilija-UUSIN.pdf Linkki alkuperäiseen julkaisuun instagramissa: https://www.instagram.com/p/CegGcQ-jCl8/ Nappaa seurantaan @naprapaattipitkanen Fb & Instagram #naprapaatti #nivelside #kuntoutus #ennaltaehkäisy #voimaharjoittelu #olkapääkipu #polvikipu #lääkärikeskusaava #relahierojat #liiketilakokonaisuus #yhteistyöonylivoimaa #nilkannyrjähdys #aclvamma #eturistiside

Luuvammat - kuntoutus ja ennaltaehkäisy

Tuki- ja liikuntaelinkudokset esittelyssä - OSA 3 LUUSTO Seuraavana vuoron saa kehomme ehdoton tukipilari, vipuvarsijärjestelmän päätepysäkki ja jatkuvasti läpi elämän itseään uudistava - luusto. 🦾

➡️Luuston hyvinvointi on monen tekijän summa. Monipuolisuus kehon kuormittamisessa toimii kulmakivenä luuston terveydelle, mutta samalla tavalla normaali hormonitoiminta ja riittävä palautuminen (ravinto ja lepo) vaikuttavat luuston hyvinvointiin. Monipuolisuuden lisäksi on huomioitava, että Wolffin lain mukaisesti luusto vahvistuu siitä kohtaa, mihin kuormitus kohdistuu. Esimerkiksi hyppelyillä vahvistetaan alaraajoja ja punnerruksilla yläraajoja.

Luusto on vahva rakenne ja siihen voi kohdistua erilaisia iskuja sekä vääntymisiä, eikä se aiheuta ongelmaa. ✅Tyypillisin luuston vamma on kuitenkin murtuma, joka syntyy joko äkillisessä tilanteessa tai pitkäkestoisen ylirasituksen seurauksena.

1️⃣Äkillisessä tilanteessa syntyvä murtuma voi tapahtua iskun tai vääntymisen (esim. kaatuminen) seurauksena. Luuvammaan voi johtaa myös tilanne, jossa jänteen tai nivelsiderakenteen aiheuttama äkillinen voima saa aikaan luusta irtoavan kappaleen (avulsiomurtuma).

2️⃣Toinen tyypillinen luuvamma syntyy pitkäkestoisen ylikuormituksen seurauksena, jolloin puhutaan rasitusmurtumasta. Ennen varsinaista rasitusmurtumaa luukudoksessa voidaan havaita arkuutta, jolloin puhutaan rasitusmurtuman esiasteesta (rasitusosteopatia). Tarkan tilanteen kartoituksen (haastattelu + tutkiminen) lisäksi rasitusosteopatia löydös voidaan tarvittaessa varmentaa MRI-kuvantamisella, jolloin murtuma näkyy kuvassa ylimääräisenä turvotuksena luun pinnalla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tähän oireiluun päästään puuttumaan, sitä parempi, sillä pidemmälle edetessä myös vammasta palautuminen vie pidemmän aikaa.

Luustoon kohdistuvissa vaivoissa on hyvä huomioida, että kehon käyttöä pystytään yleensä mukauttamaan vamma-alueen mukaan. Kuormitusta voidaan hetkellisesti vähentää oireilevalta alueeltakehittäen sillä välin muita kehon ominaisuuksia! 🆒🔝 Nuorten luuhun paikantuvat vammat SPECIAL = Kasvu tapahtuu luusta. Kasvuikäisillä jänne aiheuttaa luun kasvukohtaan (apofyysi) vetorasitusta, mikä voi kipeyttää tätä kohtaa tarkkarajaisesti. Jänteen aiheuttama oireilu on tyypillistä erilaisissa palloilupeleissä, joissa jänteen kimmoisat ominaisuudet korostuvat sekä taitolajeissa, jossa selkään kohdistuu paljon taaksetaivutusta ja liikeradat ovat suuria. Yleisimpiä apofysiitteja ovat selkärankaan (nikaman takakaareen) paikantuva kipuilu, kantapäähän kohdistuva oireilu (Severin tauti) sekä polveen kohdistuvat Sinding-Larsen Johanssenin tauti (patellan alakärki) ja Osgood-Schlatter (sääriluun keskiyläosa).

Mikäli kaipaat apua tukipilarisi oireiluihin tai niiden välttämiseen, olen valmiina auttamaan! ➡️

www.naprapaattipitkanen.fi Alkuperäinen päivtys julkaistu instagramissa: https://www.instagram.com/p/CW6cOeWqip3/ Some Fb & instagram = @naprapaattipitkanen

#naprapaatti#yhteistyöonylivoimaa #ennaltaehkäisy #monipuolisuus #rasitusosteopatia #murtuma #SLJ #osgoodschlatter #severintauti #relahierojat #lääkärikeskusaava #liiketilakokonaisuus